Topi Mikkolan
65-vuotisjuhlamonologi
Teksti: Rosa
Liksom
Sovitus ja
ohjaus: Jani Manninen
Esittäjä: Topi
Mikkola
Ensi-ilta Kemin
kaupunginteatterissa 18.2.2014.
Lapin punaiset
hanget on Topi Mikkolan esittämä näyttämömuotokuva
Annikki Kariniemen näköisestä pohjoisen
kirjailijasta. Monologi kuvaa kirjailijan viimeisen
illan, jossa hän käy läpi vaiherikasta elämäänsä,
josta ei draamaa ja dramatiikkaa puutu.
Elämän ja
kuoleman vastakohtaisuudet, valo ja pimeys, rakkaus ja
viha, ovat läsnä tässä kertomuksessa. Kirjailijan
eletyn elämän vaiheissa nousevat esiin sota-ajan
äärimmäiset olosuhteet sekä naiseksi ja
arvostetuksi kirjailijaksi kasvamisen tuskat ja ilot.
Samalla tarinan keskiöön nousee kirjailijan rakkaus
kahteen erilaiseen mieheen, joista toinen on sotilas
ja toinen rauhan mies.
Lapin punaiset
hanget on Topi Mikkolan 65-vuotisjuhlamonologi, joka
juhlistaa samalla myös hänen 25 vuotta kestänyttä
Rosa Liksomin kirjoittamien tekstien esittämistä
suomalaisilla teatterilavoilla.
Tervetuloa
esityksiin !
Annikki Kariniemi
(1913-1984)
Annikki
Kariniemen syntymästä tuli vuonna 2013 kuluneeksi
sata vuotta. Häntä pidetään oman aikansa
lappilaisen naiskirjallisuuden uranuurtajana, joka
jätti jälkensä aiemmin puhtaasti miesten
hallitsemaan eräkirjallisuuteen. Hän tuli
julkisuuteen paitsi Suomen ensimmäisenä
naispuolisena eräkirjailijana, myös kantaaottavana
kirjoittajana, joka ei säästellyt sanojaan Lapin
ihmistä ja luontoa puolustaessaan.
Kirjailijan
uransa Kariniemi aloitti 39-vuotiaana. Hän oli
kiinnostunut vanhoista Peräpohjolan ja Lapin alueen
tarinoista, joita hän kuunteli ja keräsi niistä
aineksia romaaneihinsa. Hän hyödynsi mystiikkaa ja
Lapin romantiikkaa teoksissaan, mutta toisaalta kuvasi
myös ihmisten arkea raskasta raadantaa metsissä ja
pelloilla. Annikki Kariniemi kirjoitti yli 30 teosta,
joiden lisäksi syntyi paljon runoja,
lehtikirjoituksia ja luentoja.
Annikki
tunnettiin värikkäänä persoonana, opettajana ja
Lapin kirjailijana, joka herätti aikanaan runsaasti
voimakkaita tunteita sekä teoksillaan että
julkisilla esiintymisillään. Myös tuon ajan media
halusi mielellään luoda Annikki Kariniemestä
skandaalinkäryisiä juttuja. Annikin solmima kolmas
avioliitto lähes 30 vuotta nuoremman, entisen
oppilaansa Taisto Heikan kanssa herätti kohua ja
pääsi käsiteltäväksi Hymy-lehden palstoille asti.
Myös toinen avioliitto 26 vuotta vanhemman eversti
Oiva Willamon kanssa herätti värikästä
keskustelua.
Annikki oli
äärimmäisyyksien ihminen nuoruudestaan asti. Hän
omaksui isänmaallisuuden ja sen ajan
oikeistolaisuuden kotoaan, mutta vuosien myötä hänen
arvonsa ja asenteensa kallistuivat yhä voimakkaammin
vasemmistolaisuuden ja luonnonsuojelun suuntaan.
Annikista tuli vähitellen vahva Lapin luonnon
puolestapuhuja. Hän kirjoitti myös avoimesti
asioista, joista oli totuttu vaikenemaan, kuten
perheväkivallasta. Kirjassaan Erään avioliiton
anatomia (1968) hän kuvaa miten ns. sivistyneissäkin
perheissä voi olla väkivallan ja alistamisen
muotoja.
(Lähde: Marja
Tuominen ja Annikki Kariniemi –kirjallisuusseura) |